| ASEVOIMAT
Neuvostoliiton romahtaessa Venäjä peri noin 70 %
Neuvostoliiton asevoimien potentiaalista, suurimman osan
sen selustan sotilaspiireistä sekä yksinoikeuden
ydinaseiden hallintaan. Ukrainan ja Valko-Venäjän
alueille sijoitetut yleisjoukkojen ja ilmavoimien
yhtymät Venäjä kompensoi Itä-Euroopan maista
kotiuttamillaan joukoilla.
Venäjän
turvallisuusneuvosto hyväksyi 1990-luvun lopulla uuden sotilasdoktriinin
ja kansallisen turvallisuuden konseptin. Näiden
asiakirjojen mukaan Venäjä mm pidättää itsellään
oikeuden käyttää ydinaseita sellaista maata tai
valtioliittoa vastaan, joka aggressiollaan uhkaa Venäjän
kansallisia etuja. Sekä sotilasdoktriinia että
turvallisuuskonseptia ollaan parhaillaan uudistamassa.
Puolitoista vuosikymmentä
Neuvostoliiton romahduksen jälkeen asevoimien reformi
oli paljolti retorista tulosten ollessa
varsin vaatimattomia. Vasta Putinin toisella presidenttikaudella
uudistukset todella saatiin käyntiin. Tämä näkyi muun
muassa
kansallismielisessä asevoimia käsittelevässä
propagandassa.
Nykyinen reformi lähtee
periaatteesta kehittää samanaikaisesti neljää eri
osa-aluetta:
Reformin toteuttamisen arvioidaan
vievän 7 – 8 vuotta.
Tammikuussa 2007 asevoimien vahvuus oli virallisten
lähteiden mukaan 1,037 miljoonaa miestä. Vahvuus on
supistunut lähes
puoleen 1990-luvun alun tasosta. Venäjä on alkanut muuttaa asevoimiaan sekä
muitakin aseellisia joukkojaan ammattimaisiksi. Tavoitteena on
ollut muuntaa puolet asevelvollisilla miehitetyistä
yksiköistä sopimussotilaiden (ammattisotilaiksi)
käyttöön perustuviksi .
Asevoimissa palvelee153 000 sopimussotilasta
erityisesti nopean toiminnan joukoissa ja tärkeimmissä
yhtymissä . Tavoitteena on nostaa sopimussotilaiden
määrä lähivuosina 275 000:een. Käytännössä tämä
merkitsee ammattisotilaiden (sopimussotilaat ja upseerit
yhteenlaskettuna) osuuden nousemista 70 %:iin.
Varusmiespalvelus lyhennettiin vuoden 2008 alussa
yhden vuoden mittaiseksi aiemman
kahden vuoden sijasta.
Lisäksi asevoimissa palvelee eri
tehtävissä 738 000 siviilitoimihenkilöä.
|