Suomalaisten upseerien kuorolauluperinne juontaa kuningas Kustaa III:n
vuonna 1779 Rantasalmelle perustaman Haapaniemen kadettikoulun laulu- ja näytelmäkerhon toiminnasta. 1800-luvulla Haminan kadettikoulussa voimakkaana elänyt mieskuorolaulu periytyi 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä itsenäisen Suomen Kadettikouluun Helsinkiin. Syksyllä 1850 Haminassa perustettu Kadettikuoro on jatkanut lähes keskeytyksettä toimintaansa, mutta myöhemmän lauluharrastuksen jatkamismahdollisuus upseerikuoron puitteissa antoi kauan odottaa itseään.

Eläköön ystävyys! Näin otsikoi Kadettikunnan julkaisu Kylkirauta n:o 4/94 juttunsa, joka kertoi uuden "suurkuoron" synnystä. Sanat luonnehtivat hyvin perustamistilanteen tunnelmia, innostusta ja osanottoa. Ne kertovat myös perustetun kuoron ensimmäisestä laulusta, Vive la compagnie. Hienosti se kertoo yhteenkuuluvuudesta, ammattiveljeydestä ja yhteisistä, ylevistä päämääristä unohtamatta rakkautta, Vive l´amour toistuu joka säkeistössä.

Kuoron nimeksi päätettiin Kaaderilaulajat. Sana kaaderi pohjautuu ranskankielen sanaan cadre (runko) ja tarkoittaa sotalaitosjärjestelmässämme sen vakinaista runkohenkilöstöä, kantajoukkoa. 12.10.1994 perustettu kuoro piti jo 22.3.1995 ensikonserttinsa Kadettikoulun juhlasalissa yhdessä Kadettikuoron ja Kaartin Soittokunnan kanssa. Kuoroa johti musiikkineuvos Urpo Jokinen kesään 2003, jolloin hän luovutti taiteellisen johdon aiemmin toisena laulunjohtajana toimineelle Matti Orlamolle jatkaen itse sävellys- ja sovitustehtävissä. Everstiluutnantti Orlamo toimii myös Kadettikuoron ja Helsingin Faktorilaulajien johtajana sekä Viipurin Lauluveikkojen toisena johtajana.
Tasavallan Presidentti on 30.11.2007 myöntänyt Matti Orlamolle Director cantus-arvonimen.

Kaaderilaulajien tarkoituksena on kadettien ja upseerien kuorolauluperinteen vaaliminen ja kehittäminen. Samalla kuoro on osa Kadettikunta ry:n maanpuolustusaattellista toimintaa. Sen laulua kilvoittaa isänmaanrakkaus, sotiemme veteraanisukupolven kunnioitus, kadettiveljeys sekä upseeri- ja kavaljeeriperinteen mukainen kauniimman sukupuolen ihailu ja arvostus.

Kaaderilaulajat on Suomen Mieskuoroliiton jäsen. Kuoro konsertoi vuosittain useita kertoja sekä yksin että yhdessä muiden kuorojen ja orkestereiden kanssa. Useimmiten kysymyksessä ovat isänmaalliset juhlatapahtumat tai sotilastilaisuudet, jolloin kuoro esiintyy suomalaisen upseerin virkapuvussa. Solisteina konserteissa on esiintynyt laaja kirjo taiteilijoita huippuammattilaisista harrastajalaulajiin. Viime vuosina Kaaderilaulajista on tullut yhä suositumpi esiintyjä myös pienempimuotoisissa tilaisuuksissa erilaisista vuosijuhlista hautajaisiin. Kuoro on esiintynyt myös ulkomailla. Tallinnanmatkojen lisäksi se on vieraillut kesällä 2006 Unkarissa, 2008 Latviassa ja 2011 Puolassa.

Patentti- ja rekisterihallitus hyväksyi kuoron rekisteröidyksi yhdistykseksi 1.7.2010, joten sen virallinen nimi on nyt Kaaderilaulajat ry.
Kuorossa on runsaat 40 jäsentä ja sen esiintymisvahvuus liikkuu yleensä välillä 20 - 30. Pääosa jäsenistä asuu pääkaupunkiseudulla, mutta muutamia laulajia matkustaa mm Turusta, Lahdesta, Riihimäeltä ja Kauhavalta saakka. Kunniajäsenikseen kuoro on kutsunut jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin (1905-2004), kenraalimajuri Matti Vanosen (1928-2010), majuri Jouko H Nissisen (1938-2009), everstiluutnantti Juha Kallialan, eversti Esko Niemisen, everstiluutnantti Matti Mattilan ja professori Uno Järvelan.
Kunnialaulunjohtajaksi nimitettiin vuonna 2003 musiikkineuvos Urpo Jokinen (1920-2007).

Kaaderilaulajien tunnussävelmä on Urpo Jokisen säveltämä ja Adolf Ehrnroothin tunnuslauseen mukaan sanoittama Suomi on hyvä maa.

Kaaderilaulajien lipussa ja standaarissa ovat kuvattuina Kadettikunnan tunnus ja Kaaderilaulajien oma tunnus. Ne on suunnitellut ja piirtänyt Tapani Talari.