Kadettikunta ry

Constantem decorat honor - Kunnia kestävän palkka

"Poikaporukalla" Lahdessa

Ryhmäkuva

Meitä valmistui maaliskuussa 1975 yhteensä 83 upseeria, joista neljätoista on jo poistunut keskuudestamme. Kokoonnumme vuosittain ”poikaporukalla” ja noin viiden vuoden välein puolisoiden kera. Tänä vuonna tapasimme ”solona” Lahdessa 3.-4. syyskuuta. Majoittumisen ja kuulumisten vaihdon jälkeen jatkoimme kurssikokouksella, jonka aluksi saimme terveisiä ja kuulumisia kotiin jääneiltä kadettiveljiltämme. Keskeisenä kokousasiana olivat kuitenkin ensi kevään 45-vuotisjuhlamme järjestelyt.

Hyvien kokouspäätösten ja valmistelutehtävien jaon jälkeen reippailimme arkkitehti Eliel Saarisen suunnittelemaan Lahden kaupungintaloon, jossa isäntänämme toimi kansanedustaja Mika Kari. Ennen ruokailun aloittamista sytytimme muistotulen keskuudestamme poistuneille kadettiveljiemme.

Kaupungin tarjoaman päivällisen yhteydessä isäntämme kertoi vuonna 1912 valmistuneesta, myöhäisjugendia edustavasta kaupungintalosta ja sen monivaiheista historiasta sekä Lahden kaupungin ja eduskunnan tämän päivän kuulumisista. Hyvin oli isäntämme perillä kertomastaan, olihan hän toiminut Lahden kaupungin valtuustossa vuodesta 2005 alkaen ollen tällä hetkellä kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja sekä Päijät-Hämeen maakuntahallituksen puheenjohtaja. Lisäksi hänen meriitteihinsä kuuluvat kolmas kausi kansanedustajana, uuden tiedusteluvalvontavaliokunnan puheenjohtajuus sekä puolustusvaliokunnan, puhemiesneuvoston ja Yleisradion hallintoneuvoston jäsenyys. Lisäksi hän on aiemmin toiminut muun muassa puolustusvaliokunnan ja hallintovaliokunnan varapuheenjohtajana.

Päivällinen

Tätä taustaa vasten ei ollut ihme, että mm. isännän uutena perustettavan tiedusteluvalvontavaliokunnan puheenjohtajuus synnytti vilkkaan keskustelun. Myös Lahti urheilukaupunkina sekä suomalaisen talviurheilun nousut ja laskut sekä monet muut asiat käsiteltiin maittavan aterian yhteydessä.

Monin kiitoksin tilaisuus päätettiin täsmälleen sovittuun aikaan ja pastorimme hartauspuheeseen. Iltaa jatkoimme vielä yhdessä leppoisissa tunnelmissa hotelimme ravintolassa menneitä muistellen. Aamulla aamiaisen nautittuamme alkoivat kotimatkamme.

Kurssiemme 45-vuotisjuhlat vietetään ensi keväänä avec-tilaisuutena Helsingissä ja niistä tiedotetaan tapaamisemme yksityiskohtien varmistuttua.

Kaaderiterveisin
Hannu Tukia 5915

Kadettikurssi 59:n valmistumisesta 40 vuotta

Ernest Hemingwayn kerrotaan lohdutelleen itseään ja katuneen tekemisistään sillä, että nyt elettyä tullaan kutsumaan tulevaisuudessa aina ”vanhaksi ja hyväksi”. Tätä ajan ja tapain metamorfoosia pääsimme joukolla todistamaan viettäessämme huhtikuun 24. päivänä kadettikurssimme valmistumisen 40. vuosipäivää. Kukkatervehdykset Hietaniemeen ja Sankariaulaan olimme laskeneet jo parisen viikkoa aiemmin.

Huolimatta säännöllisistä, vuotuisista herraseuran tapaamisistamme jo hotellin aulassa tapahtunut jälleennäkeminen herätti iloisen keskustelun ja ”wanhojen hyvien aikojen” muistelun. Lieneekö osasyynä olleet tällä kerralla mukana olleet daamimme? Tarinaa riitti, mutta ripein askelin suunnistimme kaupungille ja korjausurakasta toipuneeseen Presidentin linnaan. Adjutantuurin ja linnan kanslian ystävällisellä opastuksella siirryimme Valtiosaliin, jossa muodossa seisten kuuntelimme kadettiveli Eskon lukemana presidentti Kekkosen meille ylennystilaisuudessa 19.3.1975 julkistaman sotilaskäskyn n:o 4/1975. Mieliin palautetusta tapahtumasta saatettiin kylläkin todeta, ettei kovin montaa yksityiskohtaa ollut jäänyt muistiimme, sillä sen verran jännittäväksi tilaisuuden varmaan koimme. Valtiosalista siirryimme linnan uudistettuihin tiloihin ja asiantuntevan oppaamme johdolla saimme perehtyä talon ja sen sisustuksen historiaan. Atriumiin ja siellä tarjottuun omenamehuun päättyneen noin tunnin kestäneen kierroksen jälkeen saatoimme yhteisesti todeta, että ylipäällikkö on saanut käyttöönsä vallan upeat tilat.

Linnasta siirryimme päiväkahville ja kurssikokoukseen, jossa välitettiin poissaolleiden veljien lähettämät tervehdykset, todettiin kurssin taloudellinen tilanne ja tehtiin päätös ensi vuoden kokoontumispaikasta. Asiateemana ensi vuonna on marsalkka Mannerheim. Kadettikurssimme johtaja, silloinen ratsumestari Juha Bäckman on jo lupautunut ottamaan meidät vastaan Kaivopuistossa.

Kurssijuhlakuva 59

Perinteille uskollisina vietimme myös iltajuhlaamme ”wanhassa, tutussa paikassa” eli Katajanokan upseerikasinolla, jossa neljä vuosikymmentä aiemmin olimme illastaneet ja tanssineet itsemme suojaisesta kadettielämästä 1970-luvun suomalaiseen yhteiskuntaan ja uuteen rooliimme Isänmaan palvelijoina. Tällä kertaa aloitimme hieman aiemmasta poiketen, sillä tervetulomaljan ja daamien kukittamisen jälkeen Penulla ja Arilla vahvennettu juhla-asuinen kadettisekstetti lauloi serenadit illan daameille ja Jääkärimarssin meille kaikille.

Vielä ennen juhla-ateriaa luettiin nimet ja sytytettiin jokaiseen pöytään kynttilä symboloimaan kahdentoista joukostamme poistuneen kurssiveljemme osallistumista juhlaan. Maittavaa ateriaa seurasi Anna-Maija Rintasen pitämä ”puhe miehelle”, jossa hän sotilaan vaimona kuvaili eloisasti ja hauskasti tapahtumia ja jopa toilailuitamme vuosikymmenten takaa. Kaikenlaista sattumusta sekä sotilaselämän arkea ja juhlaa noihin vuosikymmeniin on mahtunutkin! Mutta nuokin tapahtumat ovat ajan myötä paljolti muuttuneet ”vanhoiksi ja hyviksi”. Toki myönnettävä on, että aikamoisia velikultia sitä aikanaan oltiin!

Illan liikunnallista osuutta tahditti Tapsan ”About 4 gentlemen”-tanssiorkesteri ja muusta muisteluista jokainen piti huolen omalta osaltaan.

Mickelle ja Penulle meidän kaikkien sydämelliset kiitokset ikimuistoisesta tapaamisesta.

Kadetti 5840

Kadettikurssi 59 kevätretki Uudenmaan prikaatiin 7.5.2014

Kello 12 kokoontui kurssimme kaaderit motelli Marinen edustalle Tammisaaressa, josta lähdimme kohti Syndalenin harjoitusaluetta Uudenmaan prikaatin esikuntapäällikön opastuksella. Syndalenista lähdimme kohti Hästö-Busöä jurmo luokan veneillä. Koska kyseessä oli kovapanosammunnat saivat kaaderit pukea päällensä sirpaleliivit. Onneksi suuria kokoja oli tarpeeksi. Hästö-Busössä rannikkojääkärien harjoitusta seurattiin mielenkiinnolla ja omia harjoituksia muistellen.

59 kurssi

59 kurssi 2

59 kurssi 3

Syndalenista siirryttiin takaisin Tammisaareen ja motellillle. Motelli oli järjestänyt kokoustilat, jossa voitiin käydä läpi ensi vuoden juhlaamme (40v) Helsingissä. Tässä vaiheessa jo vetoomus kaikille kurssin veljille: mukaan, mukaan, mukaan! Nuoremmiksi emme tule ja lievä dementia alkaa vaivaamaan itse kutakin;)

Iltamme alkoi Uudenmaan prikaatissa Kapteenin puustellin esittelyllä ja virallinen ryhmäkuva otettiin tietysti puustellin edustalla.

59 kurssi 4

Museoalueella tutustuttiin myös Bertil Heinrichsin komentokorsun täydelliseen kopioon sekä tykistön- ja rannikkojääkäreiden yhteiseen museoon. Sen jälkeen siirryttiin kuulemaan Uudenmaan prikaatin ajankohtaisia kuulumisia upseerikerholle. Prikaatin esikuntapäällikkö piti erinomaisen alustuksen ja prikaatin komentajakin ehti mukaan keskustelemaan kanssamme.

59 kurssi 5

Mutta ei ilta siihen jäänyt vaan Upseerikerhon taitavat kokit olivat laatineet meille maittavan päivällisen. Koska olimme ruotsinkielisen prikaatin upseerikerholla niin yhtäkään snapsia ei otettu laulamatta (onneksi Antti oli kopioinut kaikille laulujen sanat).

Nautitun päivällisen avec jälkeen suunnattiin takaisin motellille, missä ilta jatkui, mutta seuraavana aamuna olivat herrat kaaderit jälleen suihkunraikkaina valmiina kotimatkalleen.

59 kurssi 6

 

Kadettikurssi 59 - tiedote 2/2005

Järjestimme kurssimme 30-vuotisjuhlatapahtumat Aprillipäivänä Hietaniemessä ja Santahaminassa sekä 23. – 24.4.2005 Hämeenlinnassa.

Hietaniemen Sankarihaudalle kokoontui 21 kadettiveljeä, joista lähes kaikki siirtyivät seppeleenlaskun jälkeen Kadettikoulun sankariaulaan muistamaan sodissa kaatuneita kaadereita. Kunnianosoitustemme jälkeen nautimme maistuvat kahvit ja kadettiveli Vesa Tervon opastuksella tutustuimme vanhan opinahjomme nykypäivään ja vähän menneisyyteenkin. Asiat tuntuvat olevan kunnossa nykyisessä Maanpuolustuskorkeakoulussa. Väistämättä kuitenkin syntyi vaikutelma, että nykypolvilta vaaditaan opinnoissaan jonkin verran enemmän kuin meiltä, joten meillä on kaikki syy luottaa siihen, että jatkossakin osaamiseltaan laadukkaat ja hengeltään hyvät upseeriveljet ja -sisaret jatkavat työtämme.

Upseeriksi valmistumisemme 30-vuotisjuhlaa Hämeenlinnassa siivitti upean aurinkoinen kevätsää, jolla varmaan oli oma vaikutuksensa tunnelman tiivistäjänä. Hotelli Aulangon aulassa totesimme, että rakkaiden daamiemme kera meitä oli saapunut paikalle runsaat 50 henkeä. Heti alusta alkaen kokoontuneen joukon keskuudessa hauskat muistelot kirvoittivat juhlatunnelmaa. Olihan siitä jo aikaa, kun…

Yhteisen tulolounaan jälkeen siirryimme Tykistömuseoon, jossa kuohuviinitarjoilun jälkeen katsoimme ”Ihantalan Ihme”-elokuvan ja asiantuntevan opastuksen myötä siirryimme tykistöaselajimme historiassa ensimmäisistä 1500-luvun kanuunoista aina nykypäivään. Ja mitäpä sotaväen tilaisuudet olisivat, ellei niitä kruunaisi Sotilaskodin munkkikahvit - eivät ainakaan sotaväen tilaisuuksia!

Museon kokoelmiin tutustumisen jälkeen alkoi kurssikokous, jonka alussa yhteisesti sytytetyt seitsemän sinivalkoista kynttilää muistuttivat meitä keskuudestamme poistuneista kadettiveljistä. Veikko Ylilehto viihdytti meitä diakuvillaan 70-luvun siloposkisista kadeteista ja tunnelmista kurssimme eri vaiheissa. Nauruaan kohteliaasti pidätellen poistuivat daamimme Hämeenlinnan taidemuseoon ja me pojat jäimme päättämään jatkosta.

Pentti Korhosen toimiessa puheenjohtajana Alpo Julkunen suoritti nimenhuudon ja kerroimme toisillemme niiden veljien kuulumiset, jotka olivat olleet yhteydessä johonkin meistä. Varsinaisessa kokouksessa teimme seuraavat päätökset:

  • emme muista toisiamme kadettikurssina 60-vuotispäivänä, yksityishenkilöinä luonnollisesti
  • emme julkaise uutta kurssikirjaa/matrikkelia, mutta tutkimme mahdollisuutta avata kurssille omat kotisivut; valmistelevaan työryhmään nimettiin Hannu Herranen (pj), Ari Hautakangas, Alpo Julkunen, Antti Juntunen ja Kari Rouhiainen; työryhmän on esitettävä työnsä tulokset seuraavassa kurssitapaamisessa
  • muistamme poisnukkuneita kadettiveljiä kurssina, mikäli omaiset niin haluavat; yhteyshenkilönä toimii Pentti Korhonen, jolle tulee ilmoittaa kurssiveljien kuolemasta
  • totesimme kurssin taloudellisen tilanteen olevan hyvän; kokouspäivän saldo oli 6271,94 €, josta katettiin illalliskustannusten pääosa; Finnairin tukiraha (1000 €) oli vielä tulossa; rahastovastaavina toimineille Pentti Korhoselle ja Antti Juntuselle myönnettiin vastuuvapaus, mutta samalla jatkettiin heidän velvoitteita rahavarojemme vartijoina
  • valitsimme kurssin vastuuhenkilöiksi seuraaviksi viideksi vuodeksi Hannu Herrasen, Hannes Bjurströmin, Pertti von Hertzenin, Pentti Korhosen ja Ari Hautakankaan
  • päätimme kokoontua seuraavan kerran herraseurassa Finnairilla 16. tai 17. vko/2006, jossa sovitaan jatkosta (kutsun lähetämme myöhemmin)
  • kokosimme läsnäolleiden yhteystiedot; muita pyydetään ilmoittamaan yhteystietonsa (osoite, puhelimet, nettiosoite) osoitteella Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
  • päätimme kokouksen.

Kurssikokouksen jälkeen otettiin kurssikuva ja daamiemme saavuttua taidenautinnoistaan palasimme hotelliin. Seurasi kiireetön syventävä käsittely hotellin baarissa ja valmistautuminen iltajuhlaan.

Alkufanfaarin vielä kaikuessa linnan holveissa kohotimme Peppen johdolla maljan Isänmaalle, jonka jälkeen entinen kouluttajamme evl Matti Savonjousi johdatteli meidät Hämeen ja sen nimikkolinnan historiaan.

Siirryimme pöytiin ja pian lauletut ”maljapuheet” (Pentti Korhonen ja Ari Hautakangas) ”raikastivat hengityksen ja matkaansaattoivat hövelin käytöksen”. Hyvää ateriaa täydensivät Linnantuvan kaariholvien tummuus ja seinien syvennyksissä tuikkivat kynttilät sekä seitsemän sinivalkoista kynttilää kunniapaikalla. Loppuilta sitten vietettiinkin tanssin ja muiden virvokkeiden parissa, joita tällä kertaa saattoi noutaa (kiitos sponsoreidemme) Esko Vainion valmistuttamilla ”paukkuseteleillä” juhlatilan baarista. Peppen järjestämä erinomainen orkesteri (Jonna Tervomaan isän yhtye) soitti juuri ”saapumiserällemme” sopivaa tanssimusiikkia eikä parketti päässyt tyhjenemään.

Iltaa (=aamua) jatkettiin vielä hotellin yökerhossa, mutta yhteisellä aamiaisella kukaan ulkopuolinen ei olisi voinut päätellä, että olimme viettäneet pitkän illan. Sen verran kova on vielä Kaaderien kunto ….(?).

Seuraavan kerran tavataankin sitten suuremmalla joukolla - eikö niin?

59 1

Aprillipäivänä Kadettikoululla ”virallisessa ryhmäkuvassa”

 

59 2

Kadettikoulun luentosalissa voi istua nukkumattakin - ihan totta!

Etsi sivustosta

Seuraa meitä
Twitterissä
Seuraa meitä
Facebookissa