Kadettikunta ry

Constantem decorat honor - Kunnia kestävän palkka

Jäsensivut

Kadettikunnan jäsen! Rekisteröidy käyttäjäksi ensimäisella kerralla alla olevasta Rekisteröidy-linkistä.

 


 

 


facebook 0420copy
twitter-bird-blue-on-white

 

Hämeenlinna – Hattula 6.8.2015

Aamulla elokuun 6. päivänä kurssiveljet ja heidän ikiomansa suuntasivat kohti Hämeenlinnaa ja Linnankasarmia. Kadettivääpeli Matin kutsua oli noudattanut tällä kertaa yhteensä 27 veljeä ja sisarta. Hieno juttu! Kirjoittaja toivoisi kuitenkin näkevänsä seuraavalla kerralla niitäkin vuosien takaisia veljiä, jotka syystä tai toisesta ovat harvemmin tapaamisiimme osallistuneet. Uskokaa tai älkää, muistamme aina lämpimästi teitä kaikkia, kuten erityisesti myös joukostamme jo pois kutsuttuja.

Aluksi astelimme Hämeen vanhan linnan entistetyn vallihaudan äärelle Vanajaveden tuntumaan. Suljimme silmämme ja yritimme eläytyä nuoruutemme aikoihin kauniine muistoineen. Sitten Memoryn sävelet trumpettifanfaarina linnan valleilta tervehtivät meitä ja se palautti meidät takaisin nykyhetkeen. Tilaisuus oli näin mieliin painuvasti avattu.

44 kurssi

Hämeenlinnan kaupunki

Kaupunki on kehittynyt esihistorialliselle asutusalueelle Vanajaveden äärelle. Keskustan tuntumassa olevassa Varikonniemessä on merkittävä arkeologinen kohde, rautakautinen ja varhaiskeskiaikainen asuinpaikka, joka joidenkin tulkintojen mukaan oli Vanain kaupunki. Kaupungin tuntumassa on useita mäkilinnoja, joista tunnetuimpia ovat Aulanko (ruots. Karlberg) ja Hakoisten linnavuori.

Hämeen linna

Linnaa ryhdyttiin rakentamaan 1200-luvulla tai 1300-luvun alussa nykyiseen Linnanniemeen, ja pian sen pohjoispuolelle alkoi syntyä asutusta. Tämä vaatimaton asutuskeskus sai kaupunkioikeudet Pietari Brahelta tammikuussa 1639 ensimmäisenä suomalaisena sisämaakaupunkina. Esihistorialliselta ajalta periytyvä Hämeen härkätieTurusta päättyi kaupunkiin, ja Ylinen Viipurintie kulki Hämeenlinnan kautta Viipuriin. Kaupunki oli Hämeen linnaläänin keskus.

Linnan kasarmialue

Alue on sekä toiminnallisesti että visuaalisesti osa tärkeää historiallista kulttuurimaisemaa. Samalla se on yksi merkittävimmistä historiallisista kasarmialueistamme, joka on rakentunut 1850-1910-luvulla. 1850-luvun kasarmit edustavat poikkeuksellista, Helsingin ulkopuolella harvoin esiintyvää sotilasrakentamista ja -arkkitehtuuria, jonka on suunnitellut intendentinkonttorissa arkkitehti E.B. Lohrmann.

Linnan kasarmialuetta rajoittaa etelässä Hämeen keskiaikainen linna etuvarustuksineen ja vankilarakennuksineen, lännessä Tampereen tie, idässä Vanajavesi ja pohjoisessa Kaupunginpuisto. Alueen pohjoisosa oli jo 1800-luvun alussa venäläisten joukkojen varikkoaluetta ja mm. kruununapteekin laboratorioiden ja henkilökunnan asuntojen sijoituspaikka. Näihin aikoihin alueen eteläosa linnan kupeessa oli rakentamatonta. Tämä kaksijakoisuus näkyy yhä Linnan kasarmin puistomaisen pohjoisosan ja karun eteläosan erilaisuutena.

Linnan kasarmialue on tullut erityisesti Matille varsin tutuksi ja läheiseksi jo lapsuudesta alkaen, hänen palvelusvuosiensa aikana sekä niiden jälkeen. Myös Mikolla on miellyttäviä muistoja palvelusajaltaan Hämeenlinnassa etenkin Hämeen Jääkäripataljoonassa (1961-1963).

Tietoiskujen jälkeen nautimme aamukahvit Museo Militarian kahvilassa. Museokäynti jäi tällä kertaa kuitenkin väliin. Museo Militaria on erikoismuseo, johon ovat yhdistyneet Pioneerimuseo, Suomen Tykistömuseo ja Viestimuseo vuoden 2013 alussa. Museolla on yksi kolmeen kerrokseen jakautunut perusnäyttely ja vaihtuvia erikoisnäyttelyitä.

Seuraavaksi suuntasimme Matin johdolla autokaravaanimme Hattulaan, jossa kohteinamme olivat Parolan leijona, Panssariprikaati Parolannummella ja Hattulan Pyhän Ristin kirkko. 

Parolan Leijona

Parolan leijona on Hattulan Parolannummella oleva patsas joka on pystytetty Keisari Aleksanterin II:n 29.7.1863 Parolan leirialueella käynnin muistoksi.

”Keisari tarkasti Parolassa sotajoukot pukeutuneena Suomen kaartin univormuun, ja päivällisellä hän kohotti maljan Suomelle ja sen hyvinvoinnille ja urhealle ja uskolliselle armeijalle. Juhlat, jonne oli kutsuttu myös paikallisia asukkaita, pidettiin tätä tilaisuutta varten rakennetussa paviljongissa. Paikalla oli myös senaattori J. V. Snellman, jonka kanssa Aleksanteri II neuvotteli kieliasetuksen, jonka mukaan Suomi tulisi kahdessakymmenessä vuodessa tasavertaiseksi ruotsin kielen rinnalle maan oikeus- ja virkakielenä. Keisari allekirjoitti asetuksen Hämeenlinnassa heti seuraavana päivänä.

Keisarin käynnin muistoksi Suomen upseerit hankkivat Parolaan patsaan, joka pystytettiin paikalle, jossa Aleksanteri II:n kerrotaan neuvotelleen J. V. Snellmanin kanssa suomen kielen asemasta. Patsas paljastettiin vuonna 1868 ja sen loi kuvanveistäjä Enas SjöstrandVuonna 1963 samalla paikalla vietettiin suomen kielen oikeuksien 100-vuotisjuhlaa, jossa oli läsnä myös tasavallan presidentti Urho Kekkonen. Paikalle pystytettiin juhlan muistoksi Suomen kielen oikeuksien muistomerkki.”

Simulaattorikoulutusta Parolannummella

Viime vuosien aikana on uusia puolustusvoimien oppimisympäristöjä edelleen kehitetty ja varsin pitkälle myös Panssariprikaatin varusmieskoulutuksessa. Saimme tästä pienen näytteen, tutustuessamme simulaattorikoulutuksen periaatteisiin Parolannummella. Tätä koulutusta ja Panssariprikaatia esitteli meille sympaattinen prikaatin komentaja eversti Pekka Järvi.

Nykysukupolvi on tottunut pelaamaan kaupallisia sotapelejä, joten se toimii luonnollisena ympäristönä nykyisille varusmiehille ja motivoi heitä, kun he saavat mahdollisuuden soveltaa ”siviiliosaamistaan” koulutuksessaan. Simulaattoreita ja virtuaalista taistelumaastoa hyödynnetään tehokkaasti luokkaopetuksen jälkeen myös maasto-olosuhteissa.
Eläkeläisen näkökulmasta katsoen taistelukoulutusta on puolustusvoimissa kehitetty simulaattorikoulutuksen avulla entistä kiinnostavammaksi ja motivoivammaksi. Sen huomion saatoimme tehdä tuon lyhyen tutustumiskäynnin aikana sekä kouluttajista että koulutettavista.

Pyhän Ristin kirkko

Hattulan Pyhän Ristin kirkko on Hämeen vanhin kirkko. Se on ollut suosittu pyhiinvaelluskohde keskiajalla, tunnettu myös maamme rajojen ulkopuolella. Se on tehty 1300–1400-luvun vaihteessa. Kirkkorakennus on tiilestä. Kirkko edustaa täysgotiikkaa ja on rakenteeltaan kolmilaivainen hallikirkko. Runkohuoneeseen liittyvät sakaristo (pohjoissivussa) ja asehuone (eteläsivussa). Asehuoneen osittain harmaakiviset seinät ovat peräisin 1500–luvulta.

Kirkkosalin seiniä peittivät Suomen laajimmat ja alkuperäisimmät seinämaalaukset (vuosilta 1514–1516). Maalaukset on tehty al secco-menetelmällä. Ne kuvaavat Raamatun tapahtumia ja pyhimyskertomuksia. Raamatun tapahtumasarja alkaa Luomisesta ja päättyy Viimeiseen Tuomioon. Keskeisenä aiheena on Jeesuksen elämän eri vaiheet. Alttarin yläpuolella on Pyhää kolminaisuutta kuvaava maalaus. Kirkon holvissa on keskeisellä paikalla, kirkkohan on omistettu Pyhälle Ristille. Kaikkiaan kirkossa on 180 kertomusta.

Päivän kohokohta

Autokaravaanimme viimeisenä mutta ei vähäisempänä kohteena suuntasimme iltapäiväksi Poransaareen Hattulan Pekolassa. Ohjelmassamme oli vuorossa päivän kohokohta eli se varsinainen tapaaminen ja yhdessäolomme. Ullan ja Matin tarjoaman maukkaan kotiaterian ja kahvittelun ohessa jutustelimme, muistelimme menneitä ja vaihdoimme kuulumisia. Lauleskelimme myös yhdessä Eeron ja Rexin johdatuksella myös vanhoja tuttuja viisuja kadettiajoilta ja vähän muualtakin. Ullan ja Matin kauniista kodista ja sen ympäristöstä kuulimme oman tarinansa.

Tapaamistamme suosi jälleen kerran kaunis aurinkoinen kesäsää joka jatkui sellaisena pitkälle iltaa kohden. Lopulta koitti sitten kotiinlähdön aika ja päätimme päivän ohjelman suuriin kiitoksiin ja halauksiin Ullalle ja Matille sekä tietenkin kaikille muille mukana olleille sisarille ja veljille.

Tapaamme vuoden kuluttua uudelleen paikassa, josta taas yhteisesti myöhemmin päätämme!

 

Tekstin kokosi ja kirjoitti eri lähteistä Mikko Heikkilä

Kadettikurssi 44 ja Merikadettikurssi 29 Tallinnassa 19.–20.8.2014

Kurssiemme 55-vuotisretkelle lähtijät kokoontuivat Katajanokalla aamulla 19.8.2014 aloittaakseen matkan kohti Tallinnaa. Kadettivääpelimme Matti Savonjousi antoi heti aluksi tunnustusta matkaan lähtijöille. "Hienoa, että olette yhä kunnossa ja jalkeilla osallistumassa retkeemme". Kurssiveljistämme, sisaret mukaan lukien, oli mukana yhteensä yhdeksäntoista. Valitettavasti kaikki eivät voineet olla enää mukana tai olivat muutoin estyneet osallistumasta tällä kertaa.

Laivamatkamme alkoi Viking Linen XPRS -aluksella lounaan merkeissä. Tallinnan satamassa meidät vastaanotti oppaamme ja aloitimme retken bussikierroksella Metsäkalmistoon, ja Tallinnan TV-tornille. Laskimme kukkalaitteen Metsäkalmistossa Suomen-poikien sankarimuistomerkille.

Seppeleenlasku

Jatkoimme 314 metriä korkuiselle Tallinnan TV-tornille ja siellä sijaitsevalle TV-tornin puolustajien patsaalla. Ihmisketjukuvio patsaan alaosan ympärillä symbolisoi vuonna 1989 Baltian maiden kansalaisten itsenäisyyden puolesta muodostamaa 600 kilometriä pitkää, kaksi miljoonaa ihmistä käsittänyttä Baltian protesti -veljesketjua Tallinnan, Riian ja Vilnan välillä. Mielenosoituspäivänä 23.8.1989 tuli kuluneeksi 50 vuotta Molotov-Ribbentropin etupiirijakosopimuksesta.

Patsaalla

Siellä nousimme hissillä 170 metriin ihailemaan maisemia ja nauttimaan päiväkahvit. Teimme vielä iltapäiväkävelyn japanilaistyyliin rakennetussa Kadriorgpuistossa. Majoituimme Vanhan Tallinnan keskustassa Baltic Hotel Vana Viruun. Kurssi- ja seurusteluillallisen muisteloineen nautimme Peppersack-ravintolassa, josta jatkoimme vielä oman hotellimme tiloihin jatkamaan yhteislaulua kurssiveli Eero Ahtikarin "johatusel". Kiitos Eero!

Seuraavana aamuna maittavan aamiaisen jälkeen teimme retken mielenkiintoiseen merimuseo-lentosatama (Lennusadam) näyttelyyn, jota mainostetaan Euroopan jännittävimpänä merimuseona. Saimme tutustua sukellusvene Lembit'iin ja jäänsärkijään Suur Töll myös sisältäpäin. Lentosatamaan tietysti kuului sen alkuperäisen vesitasokoneen esittely. Museokierroksemme päättyi lounaaseen lentosataman Maru -kahvilassa, jonka jälkeen olikin aika palata terminaaliin odottamaan laivamme lähtöä kohti Helsinkiä. Helsinkiä ja Katajanokkaa lähestyessämme heitimme haikeita jäähyväisiä halauksineen toisillemme onnistuneen retken päätteeksi. Suuret kiitokset matkan oivallisista järjestelyistä osoitamme Airi ja Eero Simolalle. Kiitos!

 

Kadettikurssi 44:n ja Merikadettikurssi 29:n kesätapaaminen 15.8.2013 Halikossa

Kurssiveljet ja -sisaret kokoontuivat kesän 2013 yhteiseen tapahtumaan Salon Halikkoon Wiurilan kartanoon 15.8.2013. Mielenkiintoinen historiallinen kartanomiljöö oli innostanut mukaan yhteensä 35 osallistujaa. Tapaamisen vastuuhenkilönä toimi tällä kertaa kurssiveli Mikko Heikkilä.

Aloitimme tilaisuuden tervetuliaismaljoilla kartanon juhlasalissa, entisessä hevostallissa, jossa kartanon viehättävä emäntä Anne Marie Aminoff toivotti vieraat tervetulleiksi esitellen samalla kartanokierroksella paikan historiaa etenkin Armfeltien suvun kaudelta.

2 44

Museokierroksen aikana tutustuimme Engelin piirtämässä talousrakennuksessa Wiurilan kotimuseoon, jossa on esillä ainutlaatuista esineistöä päärakennuksesta sekä hevosvaunumuseoon, sepän pajaan ja puuverstaaseen. Nautimme Anne Marien selkeästä ja huumoripitoisesta opastuksesta. Kierros päättyi kartanopuotiin, josta moni löysi jotain mukavaa kotiin vietävää.

4 44

Armfeltin jalanjäljille Halikon kirkolle siirryimme lounaan jälkeen bussilla. Erinomaisena oppaanamme tällä kulttuurikierroksella toimi Jouko Kivirinta, joka oli kuin elävä tietosanakirja vastaillen asiantuntemuksella lukuisiin esittämiimme kysymyksiin.

Kirkkohautausmaalla kunnioitimme sotiemme kaatuneita sankareita laskemalla kurssiemme kukkalaitteen Yrjö Liipolan veistämälle muistomerkille. Muistimme samalla myös edesmenneitä kurssiveljiämme.

5 44

Hautausmaalla on myös Armfeltien sukuhauta, jonka kautta kuljimme.

Patsaan jalustaan on ikuistettu tekstit:

"ISÄNMAAN PUOLESTA 1939-1940
Vapaan Suomen vartiomies , Maallensa kaikki uhrata ties,
Kulkija kun käyt patsaan luo, muista mit' antoivat nuo."

"LOPPUUN TAISTELLEET 1941-1944
Isänmaa kysyi uhrimieltä, Hakkapeliitta ei väisty tieltä,
Sankarikuolo ol´ kunniamme, usko ja vapaus voittonamme."

Halikon keskiaikaiseen kivikirkkoon tutustuimme myös sisältä. Kirkko on 850 hengen osittain keskiaikainen kivikirkko. Vanhin säilynyt maininta Halikosta kirkkopitäjänä on vuodelta 1313. Nykyisen kirkon arvellaan valmistuneen noin 1440. Alun perin harmaakivestä rakennettu kaksilaivainen pitkäkirkko omistettiin Birgitalle, 1300-luvun pyhimykselle. 1813-1815 pitkäkirkko laajeni ristikirkoksi arkkitehti Carlos Bassin suunnitelmien mukaan.

6 44

Halikon museossa meille esiteltiin maanviljelystä ja naisten tekemää työtä maataloissa, interiöörit puusepän, suutarin ja räätälinverstaista, viehättävä leskenkamari nuoren naisen myötäjäisineen sekä Vartsalan sahan toimintaa sekä kalastusta. Näyttävä kartano-osasto sisälsi esineistöä Wiurilan ja Vuorentaan kartanoista, huomattavan asekokoelman, rahakokoelman ja kouluosaston.

Poikkesimme myös G.M. Armfeltin patsaalla Halikon kirjaston kupeessa.

Paluumatkalla Wiurilaan kiersimme vielä Salon keskustan kautta nähdäksemme valtavan NOKIAN tehdasalueen suurine rakennuksineen samalla, kun kurssiveli Matti Savonjousi kertoi "Nokian tarinan" (kts. alla). Kurssikokous ja pullakahvit Wiurilassa päättivät kesätapaamisemme. Päätimme kokoontua jälleen ensi kesänä jossain uudessa paikassa. Oli aika sanoa näkemiin toisillemme vaikka osa viihtyikin vielä "jälkisitseillä" muutaman hetken.

Muurlassa 15.8.2013
Mikko Heikkilä

Tietoisku Salossa 15.8.2013 - Matti Savonjousi / Mikko Heikkilä

"NOKIAN TARINA"

Viimeisten 150 vuoden aikana Nokia on kehittynyt hämäläisestä joenvarren paperitehtaasta globaaliksi tietoliikennejätiksi, joka on liittänyt yhteen yli 1,3 miljardia ihmistä. Tuona aikana on valmistettu kumisaappaita ja autonrenkaita, tuotettu sähköä sekä valmistettu televisioita.

Vuonna 1865 kaivosinsinööri Fredrik Idestam perusti ensimmäisen puusellutehtaansa Tammerkosken kupeeseen Hämeessä. Muutamaa vuotta myöhemmin hän pystytti toisen tehtaansa Nokianvirran varteen. Sijaintipaikka oli inspiraationa hänen antaessaan yritykselleen nimeksi Nokia Ab vuonna 1871. On erityisen osuvaa että, Nokia sai alkunsa paperinvalmistuksesta; onhan paperi yksi maailmanhistorian merkittävimmistä viestintävälineistä.

Vuonna 1898 Eduard Polón perusti Suomen Gummitehtaan, josta myöhemmin tuli Nokian kumitehdas, jonka tuotevalikoimaan kuului kaikkea kalosseista autonrenkaisiin. Nokian kumisaappaista tuli klassikko, joita myydään yhä tänä päivänä, vaikka Nokia ei niitä enää valmistakaan.

Vuonna 1912 Arvid Wickström perusti Suomen Kaapelitehtaan Helsinkiin, Nokian kaapeli- ja elektroniikkateollisuuden perustan. 1960-luvulle tultaessa Suomen Kaapelitehdas – jo tuolloin tiiviissä yhteistyössä Nokia Ab:n ja Suomen Gummitehtaan kanssa – aloitti toimintansa laajentamisen elektroniikkateollisuuden suuntaan. Vuonna 1962 näki päivänvalon ensimmäinen omavalmisteinen elektroniikkalaite: ydivoimaloissa käytettävä pulssi-analysaattori.

Nokia sai ensikosketuksensa televiestintäalaan kun vuonna 1963 aloitettiin puolustusvoimille ja pelastuslaitokselle tarkoitettujen radiopuhelimien kehitystyö. Aikanaan yhtiön MikroMikosta tuli Suomen tunnetuin tietokonebrändi. Vuonna 1987 Nokia oli Euroopan kolmanneksi suurin tv-valmistaja.

Oltuaan yhteisomistuksessa jo vuodesta 1922, Nokia Ab, Suomen Kaapelitehdas ja Suomen Gummitehdas yhdistyivät virallisesti vuonna 1967. Uudella Nokia Oyj:llä on viisi liiketoiminta-aluetta: kumi-, kaapeli-, metsä-, elektroniikka- ja sähköntuotantoteollisuus. Mutta 1980-luvulle saavuttaessa Nokian nimi tulee maailmalla tunnetuksi aivan uuden teollisuudenalan ansiosta.

Mobiiliaikakausi alkaa Salosta 1979

Nokia avaa pelin vuonna 1979 perustamalla radiopuhelinyhtiö Mobira Oy:n yhteistyössä Suomen johtavan tv-valmistajan Saloran kanssa. Vuonna 1981 lanseerattiin Pohjoismainen matkapuhelinpalvelu (NMT), joka oli maailman ensimmäinen kansainvälinen matkapuhelinverkko. Se oli myös ensimmäinen joka salli kansainvälisen verkkovierailun. NMT-standardin käyttö yleistyi nopeasti ja samaan aikaan myös matkapuhelinteollisuus alkoi kasvaa vauhdilla.

Vuonna 1982 Nokia toi markkinoille ensimmäisen autopuhelimen - Mobira Senatorin. Samana vuonna aloitti toimintansa Nokia DX200, yhtiön ensimmäinen digitaalinen puhelinvaihde.

Vuonna 1984 Nokia lanseerasi kannettavan Mobira Talkman -autopuhelimen. Tuo melkoisen kömpelö laite muistutti lähinnä armeijan kenttäpuhelimia, mutta jostainhan sitä oli aloitettava. Hiukan myöhemmin, vuonna 1987, Nokia esitteli Mobira Citymanin, ensimmäisen NMT-verkossa toimivan käsimatkapuhelimen eli kännykän. Painostaan (0,8 kg) ja hinnastaan (24 000 markkaa, noin 4 560 euroa) huolimatta siitä tuli klassikko Vuonna 1987 GSM:stä (Global System for Mobile communications) tuli digitaalisen mobiiliteknologian eurooppalainen standardi. Sen korkealaatuiset äänipuhelut, kansainväliset verkkovierailut ja tekstiviestien tuki sytyttivät maailmanlaajuisen mobiilin vallankumouksen. Nokia, jolla oli keskeinen rooli tämän uuden teknologian kehitystyössä, sai selkeän etulyöntiaseman.Vuonna 1994 Nokia esitteli 2100-sarjan; ensimmäiset puhelimet joissa oli Nokia-soittoääni. Se perustuu Gran Valsiin, Francisco Tárregan 1800-luvulla säveltämään klassiseen kitarakappaleeseen, ja se on luultavasti yksi maailman useimmin soitettuja sävelmiä.

Nokian 2100-sarjan puhelimia myytiin 20 miljoonaa kappaletta maailmanlaajuisesti. Nokian tavoitteena oli ollut 400 000. Vuonna 1994 soitettiin myös maailman ensimmäinen satelliittipuhelu, Nokian GSM-puhelimella luonnollisesti.

Maailman huipulla 1998

Vuonna 1998 Nokia on maailman johtava matkapuhelinvalmistaja. Strateginen päätös keskittyä televiestintään sekä varhaiset investoinnit GSM:ään ovat tuottaneet tulosta. Vuosina 1996–2001 Nokian liikevaihto kasvaa lähes viisinkertaiseksi 6,5 miljardista eurosta 31 miljardiin euroon.

Uusi luku Nokian tarinassa 2010

Hallittuaan matkapuhelinmarkkinoita runsaat kymmenen vuotta, Nokia oli vuonna 2010 tilanteessa, jossa se ei enää itse määrännyt kaikesta. Elintärkeällä älypuhelinsektorilla iPhonen ja Androidin kaltaiset kilpailijat olivat vakava uhka. Oli tullut aika laittaa asiat uuteen järjestykseen...
Syyskuussa 2010 Nokia nimitti Stephen Elopin toimitusjohtajaksi ja johtokunnan puheenjohtajaksi. Juniper Networksissä ja Adobe Systems Inc.:ssä työskenneltyään Microsoftin yritysratkaisuista vastaavan yksikön johtajaksi siirtyneellä Elopilla on vahva ohjelmistotausta ja vankka kokemus muutosten läpiviennistä.
Helmikuussa 2011, Nokia ilmoitti aloittavansa yhteistyön Microsoftin kanssa vahvistaakseen asemaansa älypuhelinmarkkinoilla. Strateginen kumppanuus tuo Nokian älypuhelimiin uuden Windows Phone 7 -käyttöjärjestelmän. Tavoitteena on vakiinnuttaa kolmas ekosysteemi, joka kilpailee iOSin ja Androidin kanssa.

Lokakuussa 2011 Nokia julkisti ensimmäiset Windows-puhelimensa: Nokia Lumia 800 ja Nokia Lumia 710. Hypätessämme vuoteen 2013, Nokialla on kattava valikoima loistavia Windows Phone 8 -älypuhelimia, Lumia 520:stä aina malliston lippulaivaan, Lumia 925:een.
(Lähde: Nokian Internetsivut)

Synkkiä pilviä Nokian ja Salon taivaalle

Matkapuhelinvalmistaja sulkee tehtaan Salossa ja irtisanoo massiivisen määrän työntekijöitään. Yhtiö myös varoittaa tuloksestaan. Matkapuhelimia valmistava Nokia myllää toimintansa täysin uuteen uskoon. Yhtiö kertoi vähentävänsä yhteensä 3 700 työpaikkaa Suomessa. Maailmanlaajuisesti yhtiö aikoo vähentää 10 000 työpaikkaa. Suomessa leikkaukset iskevät muun muassa Saloon, jossa tehdas suljetaan kokonaisuudessaan. Oulun tuotekehitysyksikössä irtisanotaan väkeä ja Saksan Ulmin toimipiste lakkautetaan.
(Lähde: Taloussanomat 14.6.2012)

Salossa sijainnut matkapuhelintehdas oli 1990-luvun alussa Nokian tärkein tuotantolaitos. Nokian menestys matkapuhelimien valmistajana alkoi Salosta.Tehtaan merkitys alkoi vaiheittain hiipua Nokia siirtäessä valmistusta 1990-luvun lopusta alkaen voimakkaasti ulkomaille. Nykyisin valtaosa maailman kaikista matkapuhelimista valmistetaan Aasiassa, jossa työvoimakustannukset ovat selvästi pienemmät kuin Euroopassa. Lisäksi puhelimien kysyntä Aasiassa on erittäin suuri, ja siellä on lähes kaikki alihankkijat. Viime vaiheessa Salossa tehtiin ohjelmistoräätälöintiä Nokian matkapuhelimiin. Nokian mittaluokassa Salon-tehdas oli kohtalaisen pieni. Nokian suurin tehdas on Intiassa Chennaissa, jossa valmistetaan karkeasti laskettuna 500 000 puhelinta vuorokaudessa. Chennain lisäksi Nokialla on kaksi tehdasta Kiinassa, yksi Etelä-Koreassa, yksi Brasiliassa, yksi Meksikossa ja yksi Unkarissa. Meksikossa ja Unkarissa ei varsinaisesta valmisteta puhelimia, vaan tehtailla keskitytään myös ohjelmistoräätälöintiin. Yhtiö rakentaa parhaillaan uutta tehdasta Vietnamiin.
(Lähde: Helsingin Sanomat 31.1.2013)

PS. Uutispommi mediassa 3.9.2013: NOKIA myyty MICROSOFTILLE !

 

Tattoossa 2012

44.KADETTIKURSSI HAMINAN TATTOOSSA  3.8.2012 HIUKKA HAMINA TATTOO (raja)kaupungin historiasta:

1700-21 Suuri Pohjan sota, Uudenkaupungin rauhassa Viipuri ympäristöineen liitettiin Venäjään.1712 omat sotajoukot, Ruotsi-Suomen armeija, peräytyessään poltti Haminan

* Suurvalta-asemansa menettäneen Ruotsin tulevaisuus näytti uhkaavalta Venäjän yhä voimistuessa sotilaallisesti ja poliittisesti Pietari Suuren aikana.  Suomesta, Ruotsin itäisestä maakunnasta, muodostui jälleen kerran idän ja lännen rajamaa, jonka puolustus oli suunniteltava kokonaan uudelleen. 1723 aloitettiin linnoittaminen. Uusi asemakaava noudatti italialaisen 1500-luvun renessanssilinnoituksen periaatteita. Sen pohjana on ankaran geometrinen kaavio, jossa kaksi symmetrisesti päällekkäin asetettua neliötä muodostava pyöreän linnoituksen. (MS: Euroopassa on yksi toinen ympyräkaupunki Italiassa) Neliöiden ulospäin työntyvät kulmat muodostavat kuusi bastionia, jotka nimettiin 1730-luvulla Suomen kaupunkien mukaan Savonlinnan, Haminan, Turun, Helsingin, Lappeenrannan ja Hämeenlinnan bastioneiksi. 1742 Kaupunki poltettiin.

1741-43 Hattujen sota, Turun rauha: Hamina, Lappeenranta ja Savonlinna liitettiin Venäjään: "Vanhan Suomen aika" - Ruotsin valtakunnassa Loviisa perustettiin menetetyn Haminan sijaan

1783 Serkukset Venäjän Katariina II ja Ruotsin Kustaa III neuvottelevat Haminassa

1791 Aleksandr Suvorov ( MS: Väitetään kuuluisan Suvorovin osanneen suomea. Saattoi olla suomalaista juurta ?) aloittaa keisarinna Katariina II:n käskystä Haminan linnoituksen korjaustyöt

Linnoitusta rakennettiin voimakkaimmin venäläisten valta- kaudella vuoden 1742 jälkeen. Rakennustyöt valmistuivat 1800-luvun alussa. 1836 linnoitus lakkautettiin. 1969 historiallisen keskustan säilyneet osat suojeltiin asemakaavalla.

Ollessani 1960-luvulla RUK:n komentotoimistotoimiston päällikkö ja varuskunnan komendantti  valvottaviin alueisiini kuului mm kasemattialue. Erityisesti harmitti, että keväisin pääsiäisen aikaan tämän Euroopassakin ainutlaatuisen linnoitusasemakaava kaupungin  läpi ajoi 200-300 linja-autoa pysähtyen kahville Haminan kahtapuolen Karhulassa tai Virolahdella, jollaisia taajamia Suomessa on satoja. Kuvittelin, kuinka hienoa olisi ruokailla, kahvitella kasematin historian kattamissa tiiliholveissa, tutustua maamme linnoituskaupunkiin ja sitä kautta juuriimme. - En kuitenkaan häpeäkseni tehnyt asian eteen mitään.

Sitä suurempi oli ilo, kun Haminan kaupunki ja Museovirasto ovat  kunnostaneet monikäyttötoimiin kehitetyn, 58 tiiliholvatun varastokasematin ympäröimään keskusbastionin .  Euroopan 2. suurimman telttakatoksen alle mahtuu  4 000 katsojaa. – Haminan Tattoon päätapahtumapaikka.

Katoksen suunnittelija Roy Mänttäri kirjoittaa: - Paikan arkkitehtoninen voima ja historian sielukas, väistämätön läsnäolo vaativat kuuntelijan asennetta. Historian kunnioittaminen ei onnistu mykkänä, vaan uuden on saatava kertoa oma osansa tarinasta. Kokonaisuuden on muutosten jälkeen tarjottava enemmän kuin ennen. Vanhan ja uuden on hyödyttävä toisistaan. Siksi uudelle on löydettävä oma , vanhan kanssa vuoropuhelua käyvä olemus. --Keisari Augustuksen aikaisen arkkitehti Pollionin mukaan arkkitehtuuri perustuu kauneuden, kestävyyden ja tarkoituksenmukaisuuden tasapainoisuuden kolmijakoon.

Nyt historiallisella Haminalla on kehitysedellytyksiä palvella kulkijoita - tulevaisuutta.

Tuhansien sotilasmusiikin ystävien joukossa kurssimme osallistui perjantaina  3.8.2012 Tattoon monikansalliseen ja moni-ilmeiseen marssishow:uun.  Sotilassoittokuntia  oli saapunut  Venäjältä, Latviasta, Italiasta, Ranskasta ja Hollannista tuomaan valloittavia säveliä ja värikkäitä näkymiä.

Monimuotoisen marssishown jälkeen kerroin muutamia juttuja RUK:sta 1960-luvulta mm:.

Kun RUK:iin komennettiin uusia nuoria upseereita, ei heille heti löytynyt asuntoa, vaan heidät ohjattiin aluksi ruokalan yläkertaan pareittain poikamiesbokseihin tai upseerikerhon alakerran vierashuoneisiin odottamaan vuoroaan.                 Kurssitoverini Eero Simola aloitti kerhon alakerrasta. Tuli RUK:n kurssijuhlat, jolloin vierashuoneet tarvittiin vieraiden käyttöön. Eeron huoneen sai viestitarkastajana toimiva kenraali. Eero muutti alakäytävällä kymmenkunta metriä oikealle harjakomeroon, jonne juuri ja juuri mahtui sänky. Kenraali sattui huomaamaan käytävällä kävellessään sängyssään makaavan Eeron saappaat, jotka näkyivät ovettomasta aukosta käytävälle. Kurkisti ja kysyi: 

-          Mitäs luutnantti täällä tekee ?

-          Asun, herra kenraali, vastasi ylös ponnahtava luutnantti.

-          No, mitenkäs menee ?

-          Kyllähän sitä. Onhan tässä kaksi neliömetriä.

No, no, luutnantin pitää nähdä asiat valoisasti. Onhan tässä kuusi kuutiota

Veljeä ei jätetä

Eero Simola oli RUK:n päivystävänä upseerina. Myöhään illalla ikkunan takaa kuului epämääräistä rapinaa. Kun Eero avasi akkunan, niin siellähän oli kämppäkaveri AA, joka huojuen polkupyörän päällä toinen jalka ilman saapasta ilmoitti hukanneensa avaimen ja pyysi Eeroa laskemaan kämpille. Eero meni ulos, jolloin AA rojahti maahan. Päivystävä upseeri nosti väsähtäneen veljensä selkäänsä ja ryhtyi kantamaan huomattavasti tukevampaa kumppaniaan puistikon poikki upseerikerhon alakertaan, jossa heidän asuntonsa oli. Puolivälissä matkaa AA: - Ku-kuule Eero, älä hu- huoju, she herättää hu-huomiota.

”Nenä” Nieminen  

Olin jo Kadettikoulussa tutustunut tähän miellyttävään, pitkään, komean ”klyyvarin” omaavaan  kahta kurssia vanhempaan kadettiin. Hän oli jo silloin poikkeuksellinen mies. Oli  ollut  kesken kurssin stipendiaattina  USA:ssa. Hän palveli samassa RUK:n 3.komppaniassa. Eräänä päivänä Esko kysyi: - Tiedätkös Matti, missä tarvitaan Suomen parhaat kouluttajat ? Kadettikoulussapa tietenkin. - Ehei, siellä koulutetaan vain upseereita. Mutta täällä RUK:ssa koulutetaan tulevat ministerit ja presidentit!

"Hyvät herrat, tapaamme tunnin päästä samassa paikassa" 

Vanhaan upseeriperinteeseen kuuluu, että ylennyksen saaneet tarjoavat ylennysrahoillaan kerholla kierroksen upseeritovereilleen. AA, MV "Mikko Vilkastus"  ja muutama muu olivat saaneet ennakkotiedon huomenna tapahtuvasta ylennyksestä. Herrat päättivät tarjota kierroksen ystävilleen jo iltaa ennen paikallisessa merimieskapakassa Kompassissa. Ilta venähti ja kesäaamuna  pikkulintujen laulaessa  seurue saapui ympyräkaupungin keskipisteeseen Raatihuoneelle.  Jollekin tuli mieleen:  - Vieläköhän Haminan vuosikymmeniä vanha käkikello toimii ?  Kivi lensi niin kuin vuosikymmeniä ennenkin Raatihuoneen seinään. Yllätys oli melkoinen. Ulos ei tullutkaan poliisi vaan melkoinen ryhmä poliiseja.                                                                                                                  

 -       Huojuvat herrathan ovat juovuksissa. Nyt lähdettiin kamarille.

-          Ei nyt voida kamarille tulla. Kyseessä on ylennys. Aamukahdeksalta on seistävä Kaatuneitten Upseerien patsaalla rivissä, jolloin ylennys julkaistaan, selvitti Pertti Palos.

-          Sanokaa Huugo.

Palos ainoana selvisi testistä. Kun muita vietiin kamarille, yritteli vielä Pertti:

-     Asiasta on soitettava koulunjohtajalle.     

-     Josset nyt lakkaa sönköttämästä, niin viedään sinutkin. 

Lippujuhlapäivän 1962 aamuna kello kahdeksan koulun upseerikunta on kokoontuneena ylennys- ja palkitsemistilaisuuteen juhlakentälle Reservin Upseeri-patsaan eteen. Koulun johtaja, eversti Matti Hannila lukee ylipäällikön päiväkäskyä:

-      Tasavallan presidentti on ylentänyt yliluutnantiksi luutnantti AA:n

Mitään vastausta ei kuulu. 

-       Luutnantti MV:n. 

Taaskaan ei kukaan vastaa.  

-      Adjutantti, mitä tämä tällainen on ? Miksi herrat eivät ole rivissä

Adjutantti Paavo Mattinen vastaa:

-     Herra eversti, he ovat kaupungin poliisiputkassa.  Hannila rykäisee: 

-     Hyvät herrat, tapaamme tunnin kuluttua samassa paikassa.  Tunnin kuluttua tilanne toistuu, mutta nyt ylennettävät vastaavat asiaankuuluvasti:

-    Herra eversti 

Puhuttelu päättyy Hannilan sanoihin:                                                                                                                                                                   -            -    Nimeltä mainitut upseerit tuovat upseerimiekkansa huomen aamulla kello kahdeksalta virka huoneeseeni viikoksi. 

 Asianosaiset saivat rangaistuksena viikon kotiarestia, jonka koulun johtaja näin herrasmiehenä ilmoitti tiedoksi ja varoitukseksi upseerikunnalleen. Upseerit pysyivät viikon kotona ja sen merkiksi vanhan tavan mukaan heidän miekkansa komentajan virkahuoneessa.

Syystä, joka ei aivan ole minulle kirkastunut, päättivät kadettikurssitoverini AS ja PR osallistua RUK:n kurssijuhliin kerholla myöhäisemmässä vaiheessa hevosen selässä. AS pääsi ratsullaan eteiseen, ruokahuoneen ovelle, PR:n jäädessä "varmistamaan taustaa" rappujen  yläpäähän ennen kuin ripeät rynnäköntorjujat ehtivät käännyttää heidät takaisin. Muutamat madamet pelästyivät hevosia ja ryntäsivät suojapaikkaan, jossa huomasivatkin katselevansa vettä suihkuttelevia miehiä.

Toisen komppanian päällikkö sattui paikalle, otti hämmästyksissään silmälasit päästään, hieroi ne puhtaaksi ja kysyi: 

 -Yliluutnantti Palos, näittekös te samoin kuin minä ? 

- Herra majuri, mitäs te näitte ? 

-  Näin hevosen menevän baarin suuntaan ja tulevan sieltä takaisin. 

Juonessa mukana ollut Palos sanoi ei nähneensä, jolloin majuri teki tilanteesta johtopäätöksensä:                   -              -   Sanoisitteko yliluutnantti, majuri Piispaselle minun lähteneen kotiin. 

Tapauksesta kävi käsky kulmahuoneeseen, koulunjohtajan virkahuoneeseen. Maanantaiaamuna seisoivat kalpeat luutnantit tiukassa asennossa kulmahuoneessa, mielessä omakohtaisten tavaroiden pakkaus "maitojunaan" (poiskomentaminen RUK:ista). Mutta koulunjohtaja, elämää nähneenä soturina, ymmärsi puolustusvoimien tarvitsevan tunnollisten sotilaiden lisäksi aloitekykyisiä, myös reippaasti toimeksi panevia upseereita, joilla vuosien myötä harkinta kasvaa.

Seurasi tiukka puhuttelu ja luutnantit saivat vielä näytönpaikan - osoittaa kypsyvänsä. Vuosikymmeniä myöhemmin AS nimitettiin tykistön tarkastajaksi ja kenraalimajurina apulaismaavoimapäälliköksi.

Tähän tapaan sen kerroin , jolloin mukana ollut Virtapohjan Harri puuttui puheeseen: 

 - Tapahtumasta on toinenkin versio. RUK:iin oli saapunut uusi jalkaväen upseeri, jota harmitti Askon käyttämät kannukset. Rupesi kiusottelemaan: 

- Mihinkäs moisia kopeiluvälineitä käytetään. Asko päätti näyttää.

----------------------------------  

Tattoon jälkeen Asko sattui soittamaan. Kerroin yllä olevan, jolloin Asko totesi, jottei se aivan noin mennyt.  Hannila ei saanut välittömästi tietää asiasta vaan vasta aika paljon myöhemmin, jolloin tuli Kymin lentokentälle harjoitusta seuraamaan ja jyrähti: 

On hyvä tietää, että upseeri  ei ratsasta kerholle kuin kerran elämässään!

Asko jatkoi:

- Kun sitten myöhemmin kävin tykistön kapteenikurssin ja ilmoittauduin Hannilalle, hän kysyi :

- Miten meni?

– Hyvin meni, olin priimus. 

– No, näyttää yliluutnantti osaavan  muutakin kuin ratsastaa.

Päivän syventävä käsittely suoritettiin Pikkuympyrän varrella  vanhan merimieskapakan Kompassin ulkoterassilla  päättyen toteamukseen: - Seuraavan kerran kokoonnumme marraskuun ensimmäisenä maanantaina 5.11.2012 miehet Suomalaisella Klubilla.

Matti S

In Memoriam

Kurssiveljet 44/29 In Memoriam

Constantem Decorat Honor

3779 Ahokas I V
3780 Ahonen A K
3789 Haapalinna M I
3792 Helin P V
3793 Hujanen A A
3796 Hölttö M R
3798 Inkinen A A K
3800 Isomursu V A
3806 Järvi M K
3807 Kalavainen A J
3814 Koivu P T
3818 Koskenvuori L U
3819 Koskinen A J
3826 Löfman J K
3831 Murto R O
3832 Mäkinen P A I
3635 Nevalainen P
3836 Nieminen S O
3838 Närvänen O K
3847 Rautiainen A T
3851 Räty A J
3857 Sivula A O
3859 Susi K E
3861 Toivanen P N
3865 Turunen P A J
3866 Vanonen J E J
605 Alanne I S I
606 Dahlbo K R
611 Kokkala H K
615 Mäkinen T A
617 Wester K I J
619 Tuomi O O
624 Sario T S
625 Simola J O

 

Ajankohtaista

KURSSIKIRJOISTAMME

Kadettikurssi 44:n ja Merikadettikurssi 29:n toista kurssikirjaa, Hurttiukkojen vahtiparaati, on vielä tarjolla kaikille, niin nykyaktiiveille, reserviin siirtyneille ja kaikille ikikaadereille kurssista riippumatta. Kirja saattaa kiinnostaa myös ammattikuntaamme kuulumattomia maanpuolustushenkisiä siviilejä. Myyntihinta on 20 euroa kpl ja kirjaa voi tiedustella kommodori Jukka Pajalalta, puh 09-670559 tai Kadettikunnan toimistosta, puh 09-490759. Kurssiveljillä on mahdollisuus hankkia kirja vielä edullisempaan asevelihintaan Jukalta.

Teillä, arvoisat kurssiveljet, on vielä myös rajoitettu mahdollisuus hankia Jukalta ensimmäinen Hupaisat tarinat kurssikirjamme. Lukekaapa lisää molemmista kirjoistamme sivujemme kohdasta  Toimintaa ja kurssituotteita.

Viestikapula on sinulla

Kadettikurssi 44 ja Merikadettikurssi 29 Evl Matti Savonjousi: Kadettikurssimme tervehdys kummikurssiemme 94.Kadettikurssin ja 77.Merikadettikurssin valmistujaisiltajuhlassa  26.8.2010 Helsinki Congress Paasitornissa

Herra kenraali.  Isänmaan Ystävät  -  Valmistuneet upseerit      

Viestikapula on sinulla

Suomenniemen 10 000 vuoden jatkumossa Te olette onnellinen sukupolvi ! Olette saaneet syntyä luovuuden äärelle, selviytyjien maassa. Kaikista maailman ihmisistä, jotka asuvat Hankoa pohjoisempana on yli puolet suomalaisia. Niin pohjoisessa onneksemme asumme. Meitä on vain 0,08 % maailman ihmisistä !

1911 Eino Leino kirjoitti  profeetalliset säkeet:

Karjalan kannas on vaikein paikka, Karjalan kannas on kunniapaikka, taistella Euroopan  silmien alla, vastata sortohon vapautumalla.

Tämä toteutui viidesti: Sortokaudella torjuttiin venäläistämisyritykset  Vapaussodassa torjuttiin maailman vallankumouksen leviäminen ensimmäisen kerran rajoillamme Seurasi Talvisota Seurasi Jatkosota Pitkässä Kylmässä Sodassakin pidimme suomalaisen linjan.

Kerron sodistamme kaksi esimerkkiä.

En tietenkään nuorena rivimiehenä ollut henkilökohtaisissa kosketuksessa uuteen komentajaamme, mutta silti olen hänen läheisyydessään kokenut erään elämäni syvimmistä ja totisimmista hetkistä. Komentaja oli äskettäin nimitetty Kannaksen suurhyökkäyksen pahimman avausryöpyn niskaansa saaneen ja hajalle menneen 10.divisioonan komentajaksi. Divisioona oli vetäytynyt Viipurinlahdelle ja sitä koottiin ja paikkailtiin samalla, kun se koko ajan joutui torjuntatehtäviin. Osasto kerrallaan joukkoja lepuutettiin ja taisteluhenkeä taottiin vaiheessa, jossa suurhyökkäys alkoi menettää terää. Eräälle Karjalan niitylle oli koottu jäljellä olevat Jalkaväkirykmentti 1:n osat. Uusi komentaja saapui rivistöjen eteen ja katsasti ne hitaasti kävellen ruodusta ruotuun. Sitten hän piti puheen, joka tuntui varpaissa asti. Tästä ei sitten peräännytä, hän sanoi, ei nimittäin voida. Siellä on seuraavassa linjassa äitimme, siskomme, lapsemme ja vanhempamme, koko avoin Suomen sydän. Tähän kuollaan. Minä olen tullut tänne kuolemaan. Juoksut on juostu, hyvät veljet. Nyt on aika olla taas suomalainen maan puolustaja. Jos joku pakenee, minä olen itse pidättämässä, näin on minun osani ja arpani. Siinä nuoren sotilaan aataminomena kuplahti pari kertaa. Mutta myöntää täytyi, että niin on. Totuus lyötiin kuivan karskisti äkkiä jokaisen silmän eteen. Ei puhunut sotahullu, vaan sotilas ja järkevä  realisti, jolle oli annettu tehtävä.

Hän oli isäni.

Karjalan Seivästöltä lähtenyt Rengossa asuva Marjatta Mannila kertoo: - Isä kuoli ilmapommituksissa, veli kaatui. Monesti olen ajatellut, kuinka noiden viikkojen rasituksen ja henkisen paineen on voinut kestää. Entä mummo ? Hän menetti kotinsa, miehensä, poikansa , kolme vävypoikaa ja kolme tyttären poikaa.

Näitä kohtalokkaita kokemuksia on kansallemme sadoin tuhansin.

Karjala meni, Suomi säästyi, voitti rauhan - ja tulevaisuudenkin Suomen tie on viime vuosisadan  eurooppalainen sankaritaru

Suomi kesti. Mikä auttoi ? Turvasi tulevaisuuden ? Mikä on 1900-luvun perintö ? 

SUOMALAINEN TESTAMENTTI  2000-LUVULLE

*  TUNNE JUURESI – perheesi, kansasi, Euroopan, maailman historiaa *  USKO JUMALAAN, SYVIMPIIN, IKUISIIN ARVOIHIN - SITOUDU *  ARVIOI  AIKAASI  AVARASTI – omaasi, perheesi, ympäristösi, kansasi, pallomme *  RAKENNA  TULEVAISUUTTA  - RAKKAUDELLA,LÄMMÖLLÄ

Yliopistolaki sanoo saman: Tarkoituksena on palvella Isänmaata ja sitä kautta ihmiskuntaa.

Sankarivainajat, sotainvalidit, tammenlehväsukupolvi  antoi jälkeläisilleen huikean  perinnön. - Mahdollisuuden kehittää maatamme luovalla, omaperäisellä  -  suomalaisella tavalla.

Tässä jälkipolvet ovat onnistuneet suurenmoisesti.

Olen viime vuosina kerännyt yli 50 tilastollista tietoa maastamme YK:n yli 190 kansakunnan joukossa. Niissä Suomi sijoittuu usein ensimmäiseksi tai aivan kärkeen. Suomalainen luova, tuloshakuinen ratkaisumalli toimii niin tekniikan kuin humanismin vainioilla.

Kerron vain joitakin esimerkkejä: * 1999  Sitran yliasiamies arvioi: 2000-luvulla Suomi osaamisyhteiskuntana ehkä maailman      osaavin, joustavin sekä vaurain. – Sitä oli vaikea uskoa ! * 1998 Helsingin lentokenttä  maailman paras * 2000 Suomi on maailman vähiten korruptoitunut maa, 8 eri tutkimuslaitoksen mukaan *  Vuoteen 2000 suomalaiset voittaneet ralliautoilun MM:n 12 kertaa 22:sta, ”If you want to win,     find a Finn” ! *  Suomi teknologisesti maailman kehittynein maa verrattaessa 72 maata *  Suomi kilpailukykyvertailussa toisena 49 maan joukossa arvioitaessa 314 eri kohdetta *  2004  Suomi ykkönen 40 maan oppimisvertailussa *  2009 valmistui maailman suurin matkustajalaiva Suomesta, jossa mm metsäinen keidas      12 000 taimineen    *  2009 Suomi ykkönen brittiläisen Legatum-tutkimuslaitoksen vaurausindeksissä. *  2010 Newsweekin tutkimuksesta Suomi saatiin maailman parhaaksi maaksi sadan maan joukossa

Tänään kukkii roudan maa !

Tuo maineikkaasta menneisyydestämme.

Nyt katse eteenpäin - tulevaisuuteen:

Vastavalmistunut upseeri, hyvä ystävä.

Sinun on kehittyäksesi jatkuvasti kysyttävä itseltäsi seuraavat  5 esimieskysymystä: • Olenko kannustava esimerkki ? • Kehitänkö alaisiani, itseäni, joukkoani ? • Luonko me-henkeä yli aineellisten ja henkisten rajojen ? • Rakennanko tulevaisuutta lämmöllä ? • Toiminko eestä isänmaan ja ihmiskunnan ?

Kun te maanantaina ilmoittaudutte joukko-osastoissanne, niin kerronpa alun ankeudesta kurssitoverini, nykyisen eversti Juhani Kinnarin sanoin: - Meitä saapui Kadettikoulusta kolme vänrikkiä junalla Ouluun aamulla kello 04,00. Koska emme tienneet, oliko prikaatin esikunta vielä kaupungissa, vai oliko se jo siirretty uudelle Hiukkavaaran kasarmialueelle, päätimme soittaa päivystävälle upseerille. Hän ei vastannut, oli kierroksella. Kysyin puhelinkeskuksesta: - Missä esikunta sijaitsee, kaupungissa vai Hiukkavaarassa. "Mikä esikunta?", kysyi unelias varusmies. "No se, jossa komentajana on eversti Hannila." Pitkä hiljaisuus, mutta varoituskellot eivät kilisseet. Kello oli 04,15 kun puhelimesta kuului "Eversti Hannila". Sotilaskoulutus oli opettanut, että vänrikki ei voinut lyödä luuria korkean esimiehen korvaan - vaikka olisi pitänyt! "Herra eversti, vänrikki Kinnari, ilmoittaudun saapuneeni varuskuntaan." Herrasmiehenä eversti otti ilmoituksen vastaan, toivotti tervetulleeksi ja totesi rauhallisesti: - Tapaamme sitten esikunnassa virka-aikana. Näin saavutin kuuluisuutta heti ensimmäisenä palveluspäivänäni.

Myöhemmästä upseerielämän huikaisevasta monimuotoisuudesta mainitsen muutamia kurssilaisten ”tähtihetkiä”:  n 30 % palveli ulkomailla, koululaivan haku jenkeistä ja migit Kazakstanista, SEV-maiden kuljetusten järjestelyä, suomalaishävittäjät Moskovan yllä, yösuunnistuksen SM, Viru-hotellin KGB-huone, Paapan kapakka Tampereella, Eestin armeijaa luomassa, kuningatar Elisabethin isännyys, Suomen vastakaupan puheenjohtajuus, kaksi Kadettikunnan kunniajäsentä.

Ikiomille ja siksi pyrkiville

Upseeri vieressäsi, tänään valmistunut, on valmistunut erääseen kaikkein kiehtovimpaan tehtävään – ei työhön vaan sanonnallisestikin poikkeavasti  - palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa, kasvattamaan maamme parasta nuorisoa, turvaamaan rauhaa pallollamme ja ääritapauksessa lähettämään alaisensa tai itsensä kuolemaan.

Sotilaan tehtävää kuvataan Partisaanivalssissa hyvin kauniisti:

Tänään en voi luokses tulla Yöhön synkkään tieni käy Tuskin oikein ymmärsitkään Mitä vaatii meiltä maa En voi viipyä nyt pitkään Mua veljet odottaa

Jollen saavu toukokuuhun Veli pellot muokatkoon Poimi tähkä kämmeneen Anna suudelmasi sille Elän siinä edelleen.

Ikioma. Pyydän, yritä sydämelläsi ymmärtää upseerisi ainutlaatuista palvelutehtävää ja tue häntä. Sinä upseeri – mies/nainen. Rakasta hellästi läpi vuosikymmenien.

Hyvä kadettiveli, ystävä. Yli 200 vuoden kadettikurssien veljesketjussa viestikapula on nyt Sinulla. Sait sen tänään ja viet sitä työn- ja elämäniloa tuntien n vuoteen 2045. Pyri ulkomaanpalvelukseen, jopa pallomme YK-rauhanturvajoukkojen tai ehkä tulevaisuudessa pallomme poliisijoukkojen komentajaksi.

Olkoon palveluspaikkasi mikä hyvänsä, niin Sinä täytät tehtävän !

On aika katsoa tulevaisuuteen.

Seisaallen nousten pyydän nostamaan maljan Suomen turvalliselle tulevaisuudelle, kadettiveljeydelle ja ihanille ikiomille

Kylkirauta

  • Kylkirauta

 kr2 17 kansiLue lehti

 

Etsi sivustosta

Seuraa meitä
Twitterissä
Seuraa meitä
Facebookissa