Kadettikunta ry

Constantem decorat honor - Kunnia kestävän palkka

Jäsensivut

Kadettikunnan jäsen! Rekisteröidy käyttäjäksi ensimäisella kerralla alla olevasta Rekisteröidy-linkistä.

 


 

 


facebook 0420copy
twitter-bird-blue-on-white

 

Konstan Möljä 18.5.2017

Piristymistä oli selvästi havaittavissa veljien olemuksessa, syynä ilmeisesti pitkittyneen kevään muutoksen ounastelu lämpöön ja kasvun versojen puhkeamiseen. Paikalle saapui seitsemän veljeä: John Björkell, Arvi Hiltunen, Antero Karvinen, Martti Keskitalo, Allan Koskinen, Esko Nieminen ja Elja Puranen.

Pääteema oli ”Mara” Keskitalon alustus Sotakorkeakoulun diplomityönsä merkillisistä vaiheista, sen jouduttua ajan tyrskyjen heiteltäväksi:

"Asekätkennän kauimmin varjeltu salaisuus"

Olin kuluttanut paljon aikaa muun muassa sota- ja valtionarkistoissa selaillen aiheeseen liittyviä asiakirjoja. Olin myös haastatellut asekätkentäjutun johtavia henkilöitä (muun muassa eversti evp V. Nihtilä, everstiluutnantti US Haahti ym.) useita tunteja nauhalle, joten minulle alkoi selvitä aiheen organisaatio, aseiden ja muun materiaalin hankinta, salaaminen, kätkentäperiaatteet jne.

Varsinaiset kätkennät suojeluskuntapiireissä ja alemmallakin tasolla piti vielä selvittää. Lähetin ye- ja aselajiupseereille kirjalliset haastattelukysymykset ja pyysin vastauksia.

Muutaman päivän kuluttua kutsuttiin Sotakorkeakoulun johtajan kenraalimajuri Mikko Siston puheille työni ohjaaja everstiluutnantti Ilmari Tiainen ja allekirjoittanut. Kenraalimajuri Sisto puhui: ”Kapteenin työ on salainen, joten teidän on pyydettävä lähettämänne paperit takaisin ja lopetettava kaikki haastattelut. Työnne pitää tehdä niillä tiedoilla, mitkä ovat hallussanne

– jätätte aikanaan diplomityönne käsin kirjoitettuna, eikä kukaan saa siihen tutustua
– ette saa puhua tai esitelmöidä aiheesta ilman lupaani
– kaikki luonnokset, haastattelunauhat tms. on annettava pois”.

Konstan möljä

Asia oli selvä. Lupauduin toimimaan em. tavalla. Joku korkeampi taho oli puuttunut asiaan. Mainittakoon, että myöhemmin Sotatieteellisen seuran sihteeri majuri M Suhonen kysyi halukkuuttani esitelmöidä em. seuran kokouksessa. Vastasin: ”Sopii kyllä, jos hankit Sistolta luvan”. Parin päivän päästä Suhonen soitti ja sanoi: ”Unohdetaan koko juttu”.

Itselläni ei ollut omaa kappaletta työstäni kuin vasta myöhemmin valokopiona jokaisesta sivusta.

Palvelin Sotakorkeakoulun jälkeen pääesikunnan jalkaväkitoimistossa. Jalkaväen tarkastajana oli samaan aikaan mm. kenraalimajuri, Pentti Multanen. Hän siirtyi SKK:n johtajaksi 1974. Ennen sitä hän halusi käydä jalkaväen joukko-osastoissa tervehdyskäynnillä ja pääsin hänen mukaansa aivan kuin adjutantiksi. Matka suuntautui Ouluun, missä kenraaliluutnantti Mikko Sisto oli PSSl:n komentajana. Ilmoittauduimme hänelle. Hetken keskusteltuamme Sisto kehotti Multasta poistumaan – ”keskustelemme Keskitalon kanssa hetken”. Sisto kysyi: ”Mikäs se on diplomityönne tilanne?” Vastasin, että se on julkinen, minullakin on valokopio. ”Vai niin”, sanoi hän. Muutaman päivän kuluttua työni muuttui taas salaiseksi ja kopiot piti palauttaa Sotakorkeakouluun, jonka johtajana oli kenraaliluutnantti Matikainen. - Työni salattavuus palasi.

Aika kului, olin jo eläkkeellä ja osallistuin 1992 Taistelukoululla puolustusvoimien lippujuhlapäivän juhlintaan. Luokseni tuli Sotakorkeakoulun koulutusupseeri. Hän lupasi lähettää diplomityöni julkisen kopion. Sain lopultakin haltuuni oman sidotun diplomityöni 17.6.1992. Olin jättänyt sen käsinkirjoitettuna 1967. Viiveen pituus oli siis 25 vuotta – aika, jonka täytyttyä rikokset (ja”rikokset”) – ovat lain mukaan vanhentuneet.

Maran alustus viritti innokkaan keskustelun ja omakohtaisiakin muisteluita operaatiosta, vaikka itse tapahtumien aikaan vielä olimme kaikki kymmenen vuoden korvilla olevia kakaroita. Muun muassa Arvi Hiltusen muistiin oli tallentunut, että kätkettäviksi koottuja aseita Suomussalmella myös käytettiin kätkennän ohessa, johon rohkeat ja uhrivalmiit miehet ryhtyivät isänmaamme vaikeimmalla hetkellä, kun itsenäisyyden säilyttämiseen ei enää löytynyt muita mahdollisuuksia. Kuluneet vuosikymmenet ovat nostaneet operaation arvon ja sen henkilökohtaisiin vaikeuksiin joutuneet tekijät asemaan, jonka myös ulkovallat arvottavat yhdeksi niistä tekijöistä, joiden ansiosta Suomi nyt täyttää sata vuotta.

Mukaan ehti vielä Mikko Virrankosken raportti etelän matkastaan, jonka lähtökiireessä oli unohtunut päivittää Rovaniemen kuulumiset. Matkalta palattua yhteys Herrasiin kertoi, että tilanne on ennallaan ja Juhani kesäkuun alusta taas viikon kotioloissa. Tulomatkalla Mikko ja Marjatta olivat käyneet Metson Penan kotona Vantaalla ja kehottaneet Penaa yhtymään Möljän porukkaan syyskuun tapaamisesta alkaen. Tervetuloa, veli Metso!

Nenä

Konstan Möljä 20.4.2017

Kevään flunssa ja eräät yhteensattumat nipistivät huhtikuun osanottajat viiteen: Erkki Hietamäki Antero Karvinen, Martti Keskitalo, Allan Koskinen ja Esko Nieminen.

Terveisiä tuli Muonion mökkinsä kesäkuntoon asentaneelta Mikko Virrankoskelta, jonka keväthiihdot olivat jääneet väliin jaloissa ilmenneen voimattomuuden vuoksi. Marjatta sen sijaan oli vetänyt kotiladuillaan viikon aikana 150 kilometriä. Mikko oli myös ollut yhteydessa Herrasiin, jossa tilanne oli hieman hankaloitunut, Juhanin jouduttua sairaalakierteeseen kaatumisen seurauksena. Myöhemmin tuli tieto, että paluu kotiin Rovaniemelle oli tapahtunut ja elämä jatkuu. Rutaset, Barbara ja Veijo, kutsuvat kurssia avec jälleen Ramssinniemen riehaan: Tervetuloa 18. heinäkuuta klo 13.

Lounaan muistelman kertoi Allan Koskinen:

Altsun muistista kaivettua

Palasin Bracknellin ilmasotakorkeakoulusta vuoden 1973 syksyllä ja sain välittömästi siirron Pääesikunnan suunitteluosastoon ja edelleen ilmapuolustustoimiston päälliköksi. Jouduin heti kuuntelemaan puheita harjoituskone Fouga Magisterin epäluotettavuudesta. Oli sattunut luvattoman monta onnettomuutta ja monen mielestä kone olisi pitänyt panna lentokieltoon.

Lue lisää...

Konstan Möljä 16.3.2017

Kivut ja kolotukset unohtuivat

Jokaisen tapaamisen vaara, että jumiudutaan sairauksien vertailuun – ei varmaankaan poikkeuksellinen muihin porukoihin verrattuna – loisti maaliskuun rokalla poissaolollaan. Tervehtymisen pääsyy oli juttusuma, joka purkautui, kun Elja Puranen avasi muististaan ehtymättömän lähteen: Kekkosen.

Elja jatkaa juttusarjaa, joka alkoi kuukausi aikaisemmin. Silloin oli jo taltiossa Arvi Hiltusen kertomus Neuvostoliiton ”opintomatkasta”, jonka päätteeksi ”Arvee” yllätti isäntänsä venäjän kielellään. Helmikuun rokka sai seurakseen oman muistumani ensimmäisestä kurssin pyöräretkestä Porvooseen. Huhtikuun tapaamiseenkin tuli jo vihjeitä, kun Allan Koskinen viittaili kurssiaikaisiin, talvisiin yöharjoituslentoihin avokoneilla. Rovaniemeltä taas saapui heti kokouksen jälkeen Mikko Virrankoskelta tieto Marjatta-vaimon esitelmäillasta Muonion naisille, aiheena ”Maan äidit”. Ilahduttavaa kypsän iän aktiivisuutta!

Ylipäällikkö Keuruulla

Kaikkihan me olimme ropanneet kättä presidentinlinnassa ylipäällikön kanssa, kun hän onnitteli kurssia upseeriksi valmistumisesta vuonna 1958. Useimman kohdalla ensi kohtaaminen taisi jäädä myös viimeiseksi, mutta Elja uudisti tuttavuutensa jo 1976, tultuaan nimitetyksi edellisenä vuonna Keski-Suomen Pioneeripataljoonan komentajaksi ja Keuruun varuskunnan päälliköksi.

Lue lisää...

Konstan Möljä 16.2.2017

Viimeisiään vetelevä flunssakausi näytti vielä pitävän paria vakiokävijää kiinni puseron liepeestä, mutta karjalaishenkisen kabinettimme nurkkaan kokoontui sana- ja aloitevalmis kuuden hengen porukka: Björkellin John, Hiltusen Arvi, Koskisen Allan, Purasen Elja, Niemisen Esko, puheenjohtajana Karvisen Antero. Rovaniemeltä raportoi Mikko Virrankoski: Sotaorpojen kunniajäsenyys on omalta kohdalta toteutunut. Herrasen Jussin tilanne on Maija-rouvan kertoman mukaan suunnilleen ennallaan.

Rokkaa odotellessa käynnistyi keskustelu uudesta aloitteesta, joka oli edellisen, 13.1.2017 nautitun rokan yhteydessä napattu Hiltusen ”Arveen” veijarikertomuksesta uran varrelta. Keskustelijat tuntuivat olevan yhtä mieltä siitä, että joka kertaisen ilmiön, henkilökohtaisiin tauteihin ja vaivoihin liittyvän ja vuosikymmenten takaisten, moneen kertaan toistettujen muistojen kerronnan sekaan olisi hyvä saada Arvin jutun kaltaisia, kunkin omaan mieleen iskostuneita sattumia, joita ei ehkä ole tullut kerrotuksi aikaisemmin.

Lue lisää...

Tervehdyksiä ja ilmoituksia

Ramssinniemen kesäjuhla 18.7. klo 13.00 Barbara ja Veijo Rutasen kutsun mukaisesti

Kuukausilounas Konstan Möljässä 14.9. klo 16.00

 

 

42. kurssin yhteystietoja

Esko "Nenä" Nieminen
niemisenesko(at)gmail.com
040-5615459
(vastaa myös verkkosivujen päivityksestä) 

Antero Karvinen
karvinen.antero(at)gmail.com
050-5936586

Kylkiraudan verkkolehteen pääsee tästä linkistä. 

Kylkirauta

  • Kylkirauta

 kr2 17 kansiLue lehti

 

Etsi sivustosta

Seuraa meitä
Twitterissä
Seuraa meitä
Facebookissa