Kadettikunta ry

Constantem decorat honor - Kunnia kestävän palkka

Kadettikunnan ansiomitalit

Kadettikunnan hallitus päätti 1980-luvun lopulla toteuttaa jo pitkään esillä olleen suunnitelman oman ansiomitalin hankkimisesta. Silloinen hallituksen jäsen, everstiluutnantti Paavo Salonen oli pikku hiljaa kehitellyt mitalia mielessään ja tehnyt siitä joitain luonnoksiakin.

Joidenkin parannusehdotusten jälkeen hallitus hyväksyi Salosen esityksen. Tasavallan presidentti Mauno Koivisto allekirjoitti puolustusministeri Elisabeth Rehnin esittelemän asetuksen n:o 1153 14.12.1990.

Ansiomitalia on kahta lajia, ansiomitali miekkojan kera ja ansiomitalia. Miekat on sijoitettu mitalinauhaan, joka on väriltään sininen ja sen kummassakin reunassa on kultainen pystyraita. Mitalia voidaan myöntää yhdistyksen jäsenille, yhdistykseen kuulumattomille ja myös ulkomaalaisille. Viime manitut eivät voi saada mitalia miekkojen kera. Mitalin myöntää puolustusministeri Kadettikunnan hallituksen esityksestä. Ansiomitalia kannetaan nauhassa muiden kunniamerkkien tapaan ja sitä voi kantaa myös virkapuvussa.

Ensimmäistä ansiomitalia ei luovutettu ylipäällikkö Mauno Koivistolle, koska hänen periaatteenaan oli, että ei ota vastaan itse hyväksymiään mitaleja. Sen sijaan silloinen puolustusministeri Elisabeth Rehn otti mitalin vastaan. Hän piti mitalin saamista erittäin suurena kunnianosoituksena.

Ensimmäisenä Kadettikunnan jäsenenä ansiomitalin miekkojen kera sai kunniajäsen, jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth. Vuoden 2013 loppuun mennessä ansiomitalin on saanut 280 henkilöä ja miekkojen kera 80 henkilöä.

 

Ansiomitali 4  Ansiomitali mk 2
       Ansiomitali  Ansiomitali miekkojen kera

 

 

Etsi sivustosta

Seuraa meitä
Twitterissä
Seuraa meitä
Facebookissa